Tutkimus: Usability Testing: A Quick, Cheap and Effective Method. Jerilyn Prescott and Matt Crichton (1999), University of Portland
Tutkimuksessa käydään läpi Portlandin yliopiston Intranetin käytettävyystestaus. Käytettävyystestauksen avulla pyrittiin kehittämään käyttäjäkeskeisempi Internetsivusto. Tämä tutkimus ei liity verkkokauppaan, mutta se antaa käsityksen käytettävyystestauksesta ja sen suorittamisesta. Verkkokauppaan liittyvä käytettävyystestaus voisi olla samankaltainen.
Sivuston käyttöön liittyi seuraavia havaintoja. Portlandin yliopiston Intranetiä ei mainostettu tarpeeksi ja käyttäjät eivät tienneet sen olemassaolosta. Toiseksi käyttäjät kokivat sivuston turhaksi ja he eivät enää palanneet sivustolle. Näiden ongelmien pohjalta verkkosivustosta päätettiin tehdä käyttäjäkeskeisempi ja parempi. Käytettävyystestauksella oli pieni budjetti, vähän aikaa ja pelkästään Portlandin kampuksen rajatut tilat. Tästä huolimatta testaus päätettiin suorittaa.
Käytettävyystestausta lähdettiin viemään eteenpäin Jeffrey Rubinin havaitsemien kuuden käytettävyystestaukseen kuuluvan elementin avulla. Ensimmäisenä vaiheena testauksessa määriteltiin testauksen tarkoitus ja tavoitteet. Toiseksi valittiin haluttu otosjoukko, josta valittiin tietty määrä testattavia käyttäjiä. Kolmantena käytettävyystestaukseen kuuluvana elementtinä määriteltiin testausympäristö. Tässä tapauksessa ympäristönä toimi pelkkä toimisto. Monesti luullaan, että saadakseen tehokkaita testaustuloksia tarvitaan kalliit laitteet ja laboratoriot. Tämä on harhaluulo, sillä hyviin tuloksiin pääsee myös pienellä budjetilla. Neljäntenä käytettävyystestauksen vaiheena oli loppukäyttäjien havainnointi. Havainnoinnissa testauksen johtajalla oli suuri rooli, sillä hänen täytyi olla erityisen tarkkaavaisena havaitakseen kaikki testaukseen liittyvät ilmiöt. Havainnointiin liittyi myös testi, joka koostui kolmesta osasta: terminologiasta, navigaatiosta ja yleisestä mielipiteestä. Terminologia-osuudessa käyttäjien piti selittää verkkosivuilla käytettävien sanojen merkitys ja yhdistää ne oikeisiin asioihin. Navigaatio-osuudessa käyttäjät joutuivat vastaamaan tiettyihin kysymyksiin, joihin jouduttiin hakemaan vastauksia ympäri sivustoa. Näin ollen päästiin käsitykseen sivujen navigoinnin helppoudesta. Viimeisenä testikohtana testauksen valvoja kysyi yleisiä kysymyksiä sivustosta ja pyrki näillä saamaan käyttäjien kokonaiskäsityksen verkkosivustosta.
Käytettävyystestauksen jälkeen tiedot kerättiin ja analysoitiin. Testauksen tulokset osoittivat, että käyttäjät haluavat tietoa verkkosivuilta mahdollisimman nopeasti. Käyttäjien mielestä Portlandin yliopiston sivuilla oli liikaa pelkkää tekstiä, joten niitä oli raskas lukea. Käyttäjät halusivat myös kaiken oleellisen tiedon yhdelle sivulle selkeästi esitettynä. Testauksessa ilmeni tarvetta myös hakukoneelle ja terminologian selventämiselle.
Käytettävyystestaukseen kului aikaa noin kaksi viikkoa. Tulevaisuudessa vastaavanlaisen tutkimuksen pystyisi suorittamaan noin viikossa aiemman kokemuksen turvin. Käytettävyystestauksista saatujen tuloksien perusteella sivustolle tehtiin tarvittavat muutokset. Tutkimus todettiin onnistuneeksi ja sen avulla saatiin sivusto käyttäjäkeskeisemmäksi ja paremmaksi. Samantyyppisiä keveitä käytettävyystestauksia voidaan suorittaa myös verkkokauppaan liittyen. On hyvä, että testaus ei välttämättä vaadi suuria resursseja, sillä monet verkkokauppayritykset ovat pieniä. Portlandin yliopiston tutkimus osoittaa, että käytettävyystestauksen pystyy tekemään nopeasti pienellä budjetilla ja kaiken lisäksi tehokkaasti.
Tutkimuksessa käydään läpi Portlandin yliopiston Intranetin käytettävyystestaus. Käytettävyystestauksen avulla pyrittiin kehittämään käyttäjäkeskeisempi Internetsivusto. Tämä tutkimus ei liity verkkokauppaan, mutta se antaa käsityksen käytettävyystestauksesta ja sen suorittamisesta. Verkkokauppaan liittyvä käytettävyystestaus voisi olla samankaltainen.
Sivuston käyttöön liittyi seuraavia havaintoja. Portlandin yliopiston Intranetiä ei mainostettu tarpeeksi ja käyttäjät eivät tienneet sen olemassaolosta. Toiseksi käyttäjät kokivat sivuston turhaksi ja he eivät enää palanneet sivustolle. Näiden ongelmien pohjalta verkkosivustosta päätettiin tehdä käyttäjäkeskeisempi ja parempi. Käytettävyystestauksella oli pieni budjetti, vähän aikaa ja pelkästään Portlandin kampuksen rajatut tilat. Tästä huolimatta testaus päätettiin suorittaa.
Käytettävyystestausta lähdettiin viemään eteenpäin Jeffrey Rubinin havaitsemien kuuden käytettävyystestaukseen kuuluvan elementin avulla. Ensimmäisenä vaiheena testauksessa määriteltiin testauksen tarkoitus ja tavoitteet. Toiseksi valittiin haluttu otosjoukko, josta valittiin tietty määrä testattavia käyttäjiä. Kolmantena käytettävyystestaukseen kuuluvana elementtinä määriteltiin testausympäristö. Tässä tapauksessa ympäristönä toimi pelkkä toimisto. Monesti luullaan, että saadakseen tehokkaita testaustuloksia tarvitaan kalliit laitteet ja laboratoriot. Tämä on harhaluulo, sillä hyviin tuloksiin pääsee myös pienellä budjetilla. Neljäntenä käytettävyystestauksen vaiheena oli loppukäyttäjien havainnointi. Havainnoinnissa testauksen johtajalla oli suuri rooli, sillä hänen täytyi olla erityisen tarkkaavaisena havaitakseen kaikki testaukseen liittyvät ilmiöt. Havainnointiin liittyi myös testi, joka koostui kolmesta osasta: terminologiasta, navigaatiosta ja yleisestä mielipiteestä. Terminologia-osuudessa käyttäjien piti selittää verkkosivuilla käytettävien sanojen merkitys ja yhdistää ne oikeisiin asioihin. Navigaatio-osuudessa käyttäjät joutuivat vastaamaan tiettyihin kysymyksiin, joihin jouduttiin hakemaan vastauksia ympäri sivustoa. Näin ollen päästiin käsitykseen sivujen navigoinnin helppoudesta. Viimeisenä testikohtana testauksen valvoja kysyi yleisiä kysymyksiä sivustosta ja pyrki näillä saamaan käyttäjien kokonaiskäsityksen verkkosivustosta.
Käytettävyystestauksen jälkeen tiedot kerättiin ja analysoitiin. Testauksen tulokset osoittivat, että käyttäjät haluavat tietoa verkkosivuilta mahdollisimman nopeasti. Käyttäjien mielestä Portlandin yliopiston sivuilla oli liikaa pelkkää tekstiä, joten niitä oli raskas lukea. Käyttäjät halusivat myös kaiken oleellisen tiedon yhdelle sivulle selkeästi esitettynä. Testauksessa ilmeni tarvetta myös hakukoneelle ja terminologian selventämiselle.
Käytettävyystestaukseen kului aikaa noin kaksi viikkoa. Tulevaisuudessa vastaavanlaisen tutkimuksen pystyisi suorittamaan noin viikossa aiemman kokemuksen turvin. Käytettävyystestauksista saatujen tuloksien perusteella sivustolle tehtiin tarvittavat muutokset. Tutkimus todettiin onnistuneeksi ja sen avulla saatiin sivusto käyttäjäkeskeisemmäksi ja paremmaksi. Samantyyppisiä keveitä käytettävyystestauksia voidaan suorittaa myös verkkokauppaan liittyen. On hyvä, että testaus ei välttämättä vaadi suuria resursseja, sillä monet verkkokauppayritykset ovat pieniä. Portlandin yliopiston tutkimus osoittaa, että käytettävyystestauksen pystyy tekemään nopeasti pienellä budjetilla ja kaiken lisäksi tehokkaasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti