Kymmenen suositusta kotisivun käytettävyyteen

Kotisivut ovat arvokkain omaisuus maailmassa. Joka vuosi yritykset sijoittavat miljoonia kotisivujensa käytettävyyteen. Kotisivujen merkitys yrityksille on suuri; ei pelkästään vain sähköisestä kaupankäynnistä saatujen varojen takia vaan myös julkisen kuvan perusteella, jonka kotisivut yrityksestä muodostavat.

Kotisivu on tärkein osa sivustoa, koska sitä katsotaan useammin kuin mitään muuta sivua sivustolla. Tietenkään kaikki kävijät eivät tule sivustolle suoraan kotisivun kautta johtuen syvälinkityksestä, mutta yleensä he tämän jälkeen ensimmäisenä siirtyvät kotisivulle ns. etusivulle, jonka avulla he saavat helposti kokonaiskuvan koko sivustosta.

Seuraavien kymmenen asian avulla voit parantaa kotisivujesi käytettävyyttä sekä kaupankäyntiä:

• Sisällytä kotisivulle yhden lauseen iskulause(Tagline).

1. Iskulauseen tarkoituksena on kertoa käyttäjälle mitä sivusto/yritys tekee varsinkin, jos yritys on vähemmän tunnettu. Iskulause on tärkeä varsinkin jos yrityksen yleinen slogan ei kerro yrityksen tarkoituksesta käyttäjälle.

• Kirjoita ikkunan otsikko ajatellen hyvää näkyvyyttä hakukoneissa sekä kirjanmerkkilistoissa.

1. Aloita Title-tagi yrityksen nimellä, jota seuraa lyhyt kuvaus sivustosta. Muista, että ensimmäinen kirjain määrää mihin kohtaan aakkosjärjestyksessä sijoittaudut, joten kannattaa välttää viimeisiä aakkosia aakkosjärjestyksessä.

• Ryhmittele kaikki yritystä koskevat tiedot yhdelle tietylle alueelle.

1. Kävijät yleisesti harvemmin etsivät tietoa itse yrityksestä, mutta joillekin tieto yrityksestä on tärkeää esimerkiksi työpaikan etsijät, sijoittajat ja mainostajat. Tietoa yrityksestä-linkki (About company) on paras tapa linkittää syvällisempää tietoa yrityksestä, jota ei voida mahduttaa kotisivulle.

• Painota sivuston tärkeimpiä päätoimintoja

1. Esittele kotisivulla selkeästi yhdestä neljään päätoimintoa joita käyttäjät sivustolla suorittavat.

• Sisällytä kotisivulle hakukenttä

1. Hakukenttä on tärkeä osa mitä tahansa suurta sivustoa. Käyttäjät tavallisesti etsiessään jotain sivustolta hakeutuvat ensin kotisivulle ja etsivät sieltä hakukenttää etsimisen helpottamiseksi. Hakukentän tuli olla tekstiruutu, jossa olisi tilaa 25 merkille monisanaiseen hakuun.

• Näytä kotisivulla esimerkkejä sivustojen sisällöstä

1. Älä vain kerro kotisivulla sivustojen sisällöstä vaan näytä myös konkreettisia esimerkkejä sisällöstä.

• Aloita linkkien nimet tärkeimmillä avainsanoilla

1. Käyttäjät silmäilevät kotisivua läpi etsien nopeasti linkkiä joka veisi heidät haluamansa tiedon luo, siksi on tärkeä aloittaa linkkien nimet avainsanoilla.

• Tarjoa helppo pääsy viimeisimpiin kotisivun ominaisuuksiin.

1. Käyttäjät muistavat usein artikkeleita ja tuotteita yms. jotka olivat esillä kotisivuilla, mutta eivät löydä niitä enää sen jälkeen kun ne on siirretty muualle sivustolla. Helpottaaksesi käyttäjiä löytämää näitä tietoja pidä kotisivulla linkkilistaa näistä tiedoista.

• Älä ylikorosta tärkeää sisältöä, kuten navigointia alueita.

1. Voisi kuvitella, että tärkeät osat kotisivulla vaativat värejä ja muita korostuksia tullakseen huomatuksi, mutta usein korostettuja osioita luullaan mainoksiksi ja ne jäävät huomioimatta.

• Käytä merkitsevää grafiikkaa.

1. Älä koristele sivua turhalla ”taiteella” tai kuvilla. Valokuvat ovat tehokkaita viestimisen välineitä varsinkin, kun ne ovat yhteydessä sivuston aiheeseen.

--> Artikkeli

Käytettävyystestaus

Käytettävyystestauksen avulla etsitään ongelmia järjestelmästä tarkkailemalla käyttäjän toimintaa järjestelmän parissa. Testitilanteessa käyttäjä suorittaa hänelle annettuja tehtäviä tarkkailijan ohjeiden mukaan ja kertoo samalla ääneen mitä on tekemässä.

Ongelmat ilmenevät monella eri tavalla käytettävyystestauksen aikana. Käyttäjä voi esimerkiksi ihmetellä jotain näytöllä näkyvää asiaa, tehdä vääriä valintoja tai joutua etsimään toimintoja. Testissä tulee esiin pienetkin ongelmat, jotka ilmenevät käytön yhteydessä sekä myös sellaiset ongelmat joita käyttäjä ei itse tajua ongelmiksi esimerkiksi kiertotiet joihin käyttäjä turvautuu järjestelmän antaman huonon ohjeistuksen takia. Järjestelmän ongelmakohtien etsimessä auttaa käyttäjän ääneen ajatteleminen näin ymmärretään mitä käyttäjän mielessä liikkuu ja samalla se auttaa löytämään ongelmakohdan järjestelmässä.

Jotta testaus onnistuisi mahdollisimman hyvin, tulee valittavan testihenkilön vastattava järjestelmän normaalia käyttäjää. Myös annettujen tehtävien tulee vastata tehtäviä joita muutenkin järjestelmällä tehtäisiin. Testitehtävät voivat olla yksityiskohtaisesti määriteltyjä tai vapaammin toteutettu skenaarioiden määrittely, jossa käyttäjälle kuvataan taustatilanne, jota lähtökohtana pitäen hän saa tehtäväkseen miettiä myös niitä asioita, jotka tehtävän ratkaisussa vaikuttavat.

Testaus yleensä tapahtuu laboratoriossa, siksi onkin tärkeää saada käyttäjä aluksi rentoutumaan vaikka esittelemällä laboratorion laitteistoa. Testitilanteen videointi voi jännittää käyttäjiä, mutta siitä on suuresti hyötyä myöhemmin muun muassa ongelmien analysoimisessa. Testissä käyttäjälle annetaan tehtävä kerrallaan suoritettavaksi esimerkiksi paperilapulla. Tärkeää on ettei testin havainnoija/tarkkailija saa auttaa pulaan joutunut käyttäjää testitilanteessa, ennen kuin on aivan välttämätön eteenpäin pääsemiseksi. Loppuhaastattelussa palataan käyttäjän kanssa vielä niihin ongelmakohtiin joita ilmeni testi aikana. Loppuhaastattelu voidaan myös suorittaa kyselylomakkeella.

Käytettävyystauksia voi suorittaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa järjestelmän kehitystä esimerkiksi paperiluonnoksilla. Testauksen kohde voi myös vaihdella ohjelmista laitteisiin. Testauksen etuna on, että testiin voidaan pyytää useita käyttäjiä vertailu kelpoisen aineiston saamiseksi. Testauksen huonona puolena voidaan pitää tulosten analysoimisesta aiheutuvaan suurta työmäärää.

--> Artikkeli

Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjiä (Heuristinen arviointi)

Käytettävyys tulisi huomioida ja siihen tulisi panostaa koko kehitysprosessin ajan. Heuristinen arviointi mahdollistaa arvioimisen jo tuotekehityksen alkuvaiheessa tuoteideoiden syntyessä. Luotettavimmin käytettävyyttä arvioidaan kuitenkin käyttäjien avulla, mutta rajalliset resurssit voivat olla tähän esteenä.

Heuristien arviointi on tunnetuin asiantuntija arviointi menetelmä. Heuristisessa arvioinnissa käydään läpi käyttöliittymässä heuristiikat eli yleiset käytettävyys periaatteet ja tutkitaan niiden noudattamista käyttöliittymässä. Tunnetuin heuristisessa arvioinnissa käytetty heuristiikka lista on todennäköisesti Nielsenin (1993) kymmenen periaatteen lista käytettävyyden arvioinnille. Heuristisen arvioinnin käyttäminen ei vaadi valmista järjestelmää käytettävyyden testatukseen vaan myös luonnokset ja prototyypit käyvät; näin korjausten teko alkuvaiheessa on vielä helppoa ja edullista. Heuristisen arvioinnin avulla löydetään suurempia sekä pienempiä ongelmia, siksi onkin tärkeää luokitella löydetyt ongelmat tärkeysjärjestykseen.

Heuristinen arviointi on alun perin kehitetty käyttöliittymän suunnittelijoiden käyttöön, mutta parhaimpia tuloksia on saatu arvioijalta, joka on käytettävyyden sekä sovellusalueen asiantuntija. Jokainen arvioija löytää käyttöliittymästä erilaisia ongelmia, siksi onkin todettu parhaaksi suorittaa arviointi 3-5 arvioijan avulla.

Heuristinen arviointi voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen:

• Järjestelmän läpikäynti
• Tulosten yhdistäminen
• Ongelmien vakavuuden arviointi
• Keskustelu ja ideointi
  

Jokaisen arvioijan tulisi käydä käyttöliittymä yksin läpi muutaman kerran: aluksi yleisellä tasolla ja tämän jälkeen yksityiskohtaisemmin. Jos arvioitava järjestelmä ei ole arvioijan sovellusalaa voidaan avuksi ottaa tarkkailija, joka tarpeen mukaan neuvoo arvioijaa sekä kirjaa samalla mahdollisesti ylös myös havaintoja ongelmista. Eri arvioijien läpikäyntien tuloksien perusteella muodostetaan lista johon ongelmat ovat sijoitettu vakavuuden mukaan tärkeys järjestykseen. Jaottelu voisi muun muassa olla seuraava:

• Katastrofaalinen
• Vakava
• Häiritsevä
• Vähäinen
• Kosmeettinen
  

Ongelmien vakavuuteen vaikuttaa niiden esiintymisen yleisyys ja kuinka helposti ongelmia opitaan välttämään.

Alapuolella on esitettynä Nielsenin ja Molichin kymmenen säännön heuristinen lista:

• Käytä yksinkertaista ja luonnollista dialogia
• Käytä käyttäjien omaa kieltä
• Minimoi käyttäjän muistikuorma
• Tee käyttöliittymästä kauttaaltaan yhdenmukainen
• Anna käyttäjälle palautetta toiminnoista
• Anna selkeä poistumistapa eri tiloista ja toiminnoista
• Anna käyttäjälle mahdollisuus käyttää oikopolkuja
• Anna virhetilanteista selkeät virheilmoitukset
• Vältä virhetilanteita
• Anna riittävä ja selkeä apu ja dokumentaatio

--> Artikkeli

Käytettävyystestaus vs. Heuristinen arviointi

Tutkimus:

Robin Jeffries and Heather Desurvire (1992). Usability Testing vs. Heuristic Evaluation: Was there a contest?. SIGCHI Bulletin 24:4, 39-41.

Tutkimuksessa vertaillaan käytettävyystutkimuksen ja heuristisen arvioinnin vahvuuksia ja heikkouksia. Tutkimuksessa selvennetään, ettei asiantuntija-arviointi korvaa käytettävyystestauksesta saatuja tuloksia.

Käytettävyystestauksen käyttäminen on jäänyt vähemmälle huomiolle muiden tekniikoiden, kuten heuristisen arvioinnin yleistyessä. Käytettävyysongelmien etsimisessä heuristisen arvioinnin yleistymisen suurimpia syitä on kustannustehokkuus. Tutkimusmenetelmänä heuristinen arviointi ei kuitenkaan kata kaikkia käytettävyysongelmia ja se on hyvin riippuvainen arvioijien osaamisesta.

Aikaisemmissa tutkimuksissaan Jeffries & ym. (1991) ja Desurvire & ym. (1992a, 1992b) osoittivat, että heuristinen arviointi on tehokasta asiantuntijoiden suorittaessa arviointia. Artikkelissa kerrotussa ensimmäisessä tutkimuksessa neljä heuristisen arvioinnin asiantuntijaa löysi enemmän käytettävyysongelmia kuin mitkään muut tutkimuksessa käytetyistä menetelmistä mukaan lukien käytettävyystestaus. Toisessa tutkimuksessa kolme heuristisen arvioinnin asiantuntijaa löysi myös enemmän käytettävyysongelmia kuin muut menetelmät ja lisäksi he osasivat arvioida puolet käytettävyysongelmista, jotka tulevat löytymään käytettävyystestauksen avulla.

Tutkimuksista saaduista tuloksista pitää kuitenkin ottaa huomioon, että niissä arvioijana toimivat käytettävyyden asiantuntijat. Heikomman osaamisen omaavat arvioijat tuskin olisivat suoriutuneet tehtävästä yhtä hyvin. Toiseksi tutkimuksissa heuristinen arvioinnissa käytettiin useaa arvioijaa; yhden arvioijan arviointi todettiin tutkimuksissa heikoimmaksi menetelmäksi. Tutkimuksissa myös eri tutkimusmenetelmillä löydetyt käytettävyysongelmat erosivat hyvin paljon toisistaan. Heuristisella arvioinnilla jäi löytämättä puolet käytettävyysongelmista, jotka oli todettu laboratorio-olosuhteissa. Käytettävyystestauksella jäi huomaamatta käytettävyysongelmia suunnilleen saman verran kuin heuristisella arvioinnilla. Ensimmäisessä tutkimuksessa huomattiin kuitenkin, että käytettävyystestauksella löydetään vakavampia ja yleisluontoisempia ongelmia, kuin heuristisella arvioinnilla. Heuristisen arvioinnin avulla löytyneistä ongelmista monet oli pieniä ja enemmänkin makukysymyksiä.

Yhtenä heuristisen arvioinnin heikkoutena kuten edellä mainittiin, on sen vaatimat asiantuntijat arviointiin. Parhaimmat tulokset arvioinnilla saada suorittamalla se henkilöillä, jotka ovat sekä käytettävyyden ja ohjelmiston asiantuntijoita. Hyödyllisiä tuloksia saadaan myös käyttämällä ohjelmisto insinöörejä arvioinnissa, mutta yksittäisten arviointien määrä tulee olla suuri(10–20 arviointia), joka voi muodostua kalliiksi. Arvioinnin suorittamiseen tarvitaan vähintään 3-5 asiantuntija arvioijaa luotettavien tuloksien saamiseksi.

Artikkelissa kerrottiin myös käytettävyystestauksen vähemmälle huomiolle jääneistä hyödyistä. Käytettävyystestauksessa tietenkin kohdistuu suoraan järjestelmän käyttäjiin ja heidän kohtaamiin ongelmiin käytön yhteydessä. Suurimmaksi osaksi käyttäjien huomaavat ongelmat ovat yleensä vakavia käytettävyysongelmia. Ongelmat voivat monesti myös olla sellaisia joita ei olisi tullut esiin ilman käytettävyystestausta esimerkiksi johtuen käyttäjien erilaisesta tavasta käyttää käyttöliittymää.

Yhteenvetona artikkelin kirjoittajat kehottavat huomioimaan molempien menetelmien vahvuudet ja heikkoudet valittaessa menetelmään. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, ettei yksittäisen menetelmän käyttö ole läheskään niin tehokasta kuin useamman eri menetelmän käyttäminen yhdessä.

Internet-sivustojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät.

Tutkimukset:

Tarafdar Monideepa & Jie Zhang (2005). Analyzing the Influence of Web Site Design Parameters on Web Site Usability1. Information Resources Management Journal 18:4, 62–80.

Michael Pearson, Ann Pearson & David Green (2007). Determining the importance of key criteria in web usability. Management Research News 30:11, 816–828.


Kummassakin artikkelissa on hyvin samankaltainen näkemys käytettävyyden tärkeydestä Internet-sivustoilla. Hyvin suunnitellut käyttäjäystävälliset sivustot lisäävät sivuston kävijämäärää ja antavat vahvan kuvan asiakassuuntautuneisuudesta sekä asiakaspalvelukeskeisyydestä. Tutkimuksissa todetaan myös, että heikosti suunnitelluilla sivustoilla neljäkymmentä prosenttia negatiivisen kuvan saaneista asiakkaista ei palaa sivustolle uudestaan. Tähän lukeutuvat muun muassa selailijat, jotka eivät löydä sivustolta nopeasti haluamaansa tietoa ja tästä syystä vaihtavat helposti toiselle sivustolle. Forrester research -tutkimusyhtiö arvioi, että viisikymmentä prosenttia mahdollisista ostotapahtumista ei toteudu, koska asiakkaat eivät löydä haluamaansa tuotetta, palvelua tai tietoa sivustolta.

Käytettävyyden tärkeyteen on vaikuttanut suuresti kasvava sähköinen kaupankäynti. Yhdysvaltojen kauppaministeriön arvion mukaan vuonna 2005 Internetissä tapahtuvan kaupan odotusarvo oli 143,2 miljardia dollaria, joka olisi kasvua edeltävään vuoteen 22 prosenttia. Lisäksi yritysten kannalta on todettu, että sivuston käytettävyyden huomioon ottaminen vähentää yrityksen sivuston kehitys-, tuki- ja ylläpitokuluja. Jakob Nielsen onkin todennut, että yritysten tulisi sijoittaan kymmenen prosenttia kehitysbudjetistaan käytettävyyteen.

Mitkä asiat sitten vaikuttavat käytettävyyteen? Artikkeleissa tehdyt tutkimukset painottuvat useamman aikaisemman käytettävyyttä tutkineen asiantuntijan (mm. Nielsenin, Palmerin, Agarwalin, Venkateshin, Pearsonin ja McKinneyn) päätelmiin ja heidän löytämiinsä tekijöihin, joiden avulla käytettävyyttä voidaan mitata. Tarafdarin ja Zhangin tutkimuksessa mitattavat tekijät olivat sivustojen informaatiosisältö, navigoinnin helppous, latausaika, muunneltavuus, personointi, turvallisuus, saavutettavuus ja helppopääsyisyys. Informaatiosisältö käsittää organisoidun tiedon ja informaation, jotka sivusto tarjoaa käyttäjälle. Navigoinnin helppous sisältää linkit, graafisen suunnittelun, sivun asettelun eli pääkomponentit, jotka vaikuttavat sivujen käyttämiseen ja siellä liikkumiseen. Latausaika on järjestelmän vastausaika käyttäjän toimintoon, johon vaikuttaa Internet-yhteyden nopeus, selain, palvelimet ynnä muut seikat. Muunneltavuus ja personointi tarkoittavat mahdollisuutta muuntaa sivustoja omiin tarpeisiin sopiviksi näytettävän tiedon ja esitystavan suhteen. Turvallisuus koostuu käyttäjien kokemasta turvallisuuden tunteesta sivustoilla, muun muassa henkilökohtaisten tietojen salassapidon. Saavutettavuus ja helppopääsyisyys tarkoittavat käyttäjän mahdollisuutta päästä sivustoille toteuttamaan haluamansa toiminnot eli sivustojen toimivuus. Käyttäjän kokemia ongelmia voivat olla esimerkiksi toimimattomat sivut tai linkit.

Pearsonin ym. tutkimuksen mitattavat tekijät olivat navigointi, muunneltavuus, personointi, latausaika, helppopääsyisyys ja helppokäyttöisyys. Helppokäyttöisyydellä tarkoitetaan kuinka yksinkertaisesti ja vähällä vaivalla käyttäjä pystyy toteuttamaan haluamansa toiminnon. Tutkimuksessa tutkittiin myös sukupuolen vaikutusta mitattaviin tekijöihin. Tuloksissa huomattiin, että sukupuoli vaikuttaa kahteen käytettävyystekijään; navigointiin ja helppokäyttöisyyteen. Naiset antoivat suuremman painotuksen kyselyissä näille tekijöille kuin miehet.

Tutkimuksista selvisi, että suurimmat käytettävyyteen vaikuttavat tekijät olivat informaation sisältö, navigointi ja helppokäyttöisyys. Molempien tutkimusten kyselyissä navigointi ilmeni merkittäväksi tekijäksi käytettävyyden kannalta, mikä ei ole suuri yllätys ottaen huomioon toimimattomien linkkien ja huonon asettelun vaikutuksesta käytettävyyteen. Tutkimuksissa huomattiin, ettei muunneltavuudella ja personoinnilla ole merkittävää vaikutusta käytettävyydelle. Niiden huomattiin jopa haittaavan käytettävyyttä tilanteissa, joissa käyttäjältä vaadittiin paljon tietoja sivustojen saamiseksi käyttäjän haluaman kaltaiseksi.

Tarafdarin ja Zhangin tutkimuksessa tutkimustulosten perusteella ehdotetaan kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin suunniteltaessa tai parannettaessa sivustojen käytettävyyttä:

• Navigoinnissa tulisi kiinnittää huomiota selkeisiin linkkeihin, joiden avulla käyttäjän on helppo liikkua sivustolla. Mahdollisuus sisällöllisiin linkkeihin, kuten nuolien eteen- ja taaksepäin -toiminnot auttavat käyttäjää ymmärtämään, missä kohdassa hän on aikaisemmin ollut ja mihin hänellä on mahdollisuus mennä. Yhtenäinen kokonaiskuva sivuston rakenteesta auttaa käyttäjää ymmärtämään sivujen välistä linkitystä ja pääsemään nopeasti haluamansa tiedon luo.
• Informaatiosisällössä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että tieto on ajan tasalla ja olennaista. Multimediaelementtejä on käytettävä siten, että ne lisäävät tiedon merkittävyyttä, mutta eivät häiritse käyttäjää. Toimimattomat linkit tulee poistaa.
• Latausaikaan ja saavutettavuuteen tulisi kiinnittää huomiota laitteiston toimivuudessa (esim. palvelimien tekniikka). Tietokantojen toimivuus ja riittävät verkkoyhteydet ovat myös olennaisia tekijöitä. Multimediaelementtien, kuten flashien käyttöä tulee käyttää harkiten, koska ne pidentävät latausaikoja.
• Personoinnissa ja muunneltavuudessa tulisi minimoida kerättävien tietojen määrä käyttäjältä, ja mahdollistaa eri tasoisia vaihtoehtoja personointiin ja muunneltavuuteen.
• Turvallisuudessa on tärkeää minimoida ylimääräiset tehtävät, joita käyttäjän tulee tehdä sitä lisätäkseen. Käyttäjää ei siis pidä pakottaa muistamaan useita eri salasanoja, vaan suunnittelussa tulee selvittää tapoja, joilla toimintoja voidaan automatisoida.

Heuristinen läpikäynti

Tutkimukset:

John Rieman, Marita Franzke & David Redmiles (1995). Usability Evaluation with the Cognitive Walktrough. CHI’95 Mosaic of Creativity, 387–388.

Andrew Sears (1997). Heuristic Walktroughs: Finding the Problems Without the Noise. International Journal of Human-Computer Interaction 9:3, 213–234.

Erilaisia tutkimusmetodeja käyttöliittymän käytettävyyden tutkimiseen löytyy useita. Tutkimusmetodit voidaan yleisesti jakaa kolmeen eri ryhmään käytettävyystestaus (usability testing), käytettävyysarviointi (usability inspection) ja käytettävyyskyselyt (usability inquiry). Keskityn tässä käytettävyyden arvioimisen ryhmään, joka sisältää heuristisen läpikäynnin.

Käytettävyysarviointiin perustuvat tutkimusmetodit ovat hyvin suosittuja, koska ne vaativat arvioijalta vähemmän osaamista, niitä voidaan käyttää kaikissa kehitysvaiheissa, ne eivät vaadi testikäyttäjiä, ovat tehokkaita käyttää ja niiden avulla voidaan löytää useita käytettävyysongelmia.

Heuristinen läpikäynti kehitettiin yhdistämällä kognitiivisen läpikäynnin ja heuristisen arvioinnin sekä käytettävyysläpikäyntien hyödyllisiä ominaisuuksia. Searsin (1997) artikkelissa käydään läpi yleisimpiä eri tutkimusmetodeita ja vertaillaan suoritetusta tutkimuksesta saatuja tuloksia eri käytettyjen metodien välillä. Vertailussa mitataan kolmea piirrettä: pätevyys (validity), kattavuus (thoroughness) ja luotettavuutta (reliability). Pätevyys mittaa kuinka paljon vaivaa nähdään asioiden takia, jotka eivät ole tärkeitä. Kattavuus mittaa löydettyjen virheiden prosentuaalista määrää. Luotettavuus mittaa yhteneväisyyttä eri arviointi menetelmien välillä.

Artikkelissa läpikäytävät tutkimusmetodit ovat heuristinen arviointi, kognitiivinen läpikäynti, käytettävyysläpikäynnit, ergonomiset kriteerit ja heuristinen läpikäynti. Jätän ergonomiset kriteerit käsittelemättä, koska ne eivät liity heuristiseen läpikäyntiin.

Heuristinen arviointi

Heuristinen arviointi perustuu Nielsenin ja Molichin ideaan, jossa arvioijalla on kuvaus käyttöliittymästä ja lista käytettävyys heuristiikoista. Arvioija käy läpi käyttöliittymää vapaasti selaillen etsien ongelmakohtia, jotka eivät täyty käyttöliittymässä listalla annettujen heuristiikkojen mukaan. Kaikki arvioinnissa ilmenneet virheet ja heuristiset rikkomukset kirjoitetaan ylös selkeästi, jolloin helpotetaan ongelmien ymmärtämistä tulevaisuudessa.

Muissa käytettävyysheuristiikkoja käsittelevissä tutkimuksissa on ilmennyt, että arvioinnin tuloksiin vaikuttaa suuresti muun muassa arvioijan kokemus arvioinnin kohteesta tai kokemus käytettävyys arviointien suorittamisesta. Tutkimuksissa on myös todettu, että heuristinen arviointi löytää paljon pieniä virheitä, joiden merkitys on monesti hyvin vähäinen tai joita ei oikeastaan voida ajatella ongelmiksi.

Kognitiivinen läpikäynti

Kognitiivisen läpikäynnin tarkoituksena on löytää ongelmakohdat, joihin käyttäjä törmää vuorovaikutteisen prosessin aikana. Perustuen kognitiivisen psykologiaan periaatteisiin kiinnitetään huomiota neljään kohtaan vuorovaikutteisen prosessin aikana jolloin käyttäjä suorittaa määrättyjä tehtäviä:

• Käyttäjä asettaa itselleen tavoitteen, jonka aikoo suorittaa järjestelmässä.
• Käyttäjä tutkii käyttöliittymästä käytettävissä olevia toimintoja, esimerkiksi valikkoja ja nappeja.
• Käyttäjä valitsee toiminnon, joka hänen mielestään auttavat häntä saavuttamaan tavoitteen.
• Käyttäjä suorittaa valitun toiminnon ja arvioi järjestelmän antamaa palautetta tavoitteen suorittamisen kannalta.

Kognitiivisen läpikäynnin huonona puolena voidaan pitää, ettei se juurikaan rohkaise käyttäjää tutkimaan käyttöliittymää muuten kuin kyseisten määrättyjen tehtävien osalta.

Käytettävyysläpikäynnit

Käytettävyysläpikäynnit ovat kaksivaiheisia arviointimenetelmiä. Ensimmäinen vaiheessa arvioijat tutkivat vapaasti käyttöliittymää samoin kuin heuristisessa arvioinnissa. Toisessa vaiheessa arvioijia opastetaan skenaariolistan avulla. Skenaariot ovat sattumanvaraisessa järjestyksessä, mutta käyttäjän tulee suorittaa ne annetussa järjestyksessä. Arvioijien ei tarvitse välttämättä suorittaa kaikkia skenaarioita vaan on tärkeämpää, että he keskittyvät ongelmien löytämiseen.

Menetelmän tehokkuutta on tutkittu vain yhdessä tutkimuksessa; Karat, Campbell ja Fiegel (1992) artikkelissaan Testing Walktrough Methodology for Theory-Based Design of Walk-Up-and-Use Interfaces. Artikkelissa todettiin, että empiirinen testauksen avulla löydetään enemmän virheitä, mutta kulutettu aika on suurempi kuin käytettävyysläpikäynneissä.

Heuristiset läpikäynnit

Heuristiset läpikäynnit kehitettiin yhdistämällä hyvät ominaisuudet heuristisesta arvioinnista, kognitiivisesta läpikäynnistä ja käytettävyysläpikäynneistä. Menetelmä on kaksivaiheinen, kuten käytettävyysläpikäynnit. Arvioijia opastetaan priorisoidulla tehtävälistalla, listalla käytettävyysheuristiikoista ja kognitiivisen läpikäynnin neljällä kysymyksellä.

Ensimmäisessä vaiheessa arvioijat suorittavat tehtäviä priorisoidusta listasta halumassaan järjestyksessä niin kauan kuin haluavat. Heitä ohjataan neljällä kysymyksellä kognitiivisesta läpikäynnistä:

• Tietääkö käyttäjä mitä hänen tulee tehdä seuraavaksi?
• Huomaako käyttäjä toiminnon esimerkiksi napin tai valikon, jonka avulla hän voi toteuttaa toiminnon?
• Löydettyään toiminnon osaako käyttäjä käyttää sitä esimerkiksi kaksois-klikata painiketta?
• Suoritettuaan oikean toiminnon näkeekö käyttäjä edistymisen? Antaako järjestelmä palautetta?
  

Ensimmäinen vaihe on tehtäväpainotteinen arviointi. Toisessa vaiheessa arvioijat voivat tutkia mitä tahansa kohtaan järjestelmästä. Heillä on kuitenkin tietämys ensimmäisen vaiheessa suoritetuista tehtävistä. Tässä vaiheessa suoritetaan myös heuristinen arviointi käyttäen jotain heuristista listaa.

Tutkimus

Artikkelissa vertailtiin näitä kolmea edellä esitettyä eri tutkimusmenetelmää. Tutkimukseen osallistui kaksikymmentä taustaltaan samankaltaista tietotekniikan opiskelijaa, joista monet olivat perehtyneet käyttöliittymien suunnitteluun. Järjestelmä jolle arviointi suoritettiin, sisälsi yhden pääruudun ja dialogikenttiä. Pääruutu ja dialogikentät muuttuivat riippuen järjestelmän tilasta. Järjestelmää testattiin käyttäjätestein ja todettiin, että järjestelmää oppivat käyttämään uudet käyttäjät ilman ohjeita 15 sekunnissa. Käyttäjätesteissä ilmenneet käytettävyysongelmat poistettiin ja järjestelmästä tehtiin paperimallit, jotka sisälsivät kuvat käyttöliittymän eri vaiheista ja selvityksen niiden toiminnoista.

Kaikille kahdellekymmenelle opiskelijalle opetettiin kolmen tunnin aikana jokaisesta kolmesta eri tutkimusmenetelmästä tarvittavat tiedot. Opiskelijat jaettiin sattumanvaraisesti 6–7 hengen ryhmiin suorittamaan arviointia yhdellä menetelmistä. Arvioijat saivat arviointiin aikaa 45 minuuttia. Löytyneet ongelmat jaettiin viiteen eri kategoriaan niiden vakavuuden mukaan: vakavat, keskitasoiset, pienet, ei-todelliset ja uudet virheet.

• Vakavat virheet hankaloittavat käyttämistä ja esiintyvät yhä uudelleen.
• Keskitason virheet hankaloittavat käyttämistä, mutta ne eivät esiinny toistuvasti ja niiden yli päästään.
• Pienet virheet eivät hankaloita juurikaan käyttämistä ja saman virheen on kokenut vain muutama testikäyttäjä.
• Ei-todelliset virheet ovat virheitä joita pidettiin potentiaalisina käytettävyysongelmina, mutta joihin ei yksikään testikäyttäjä reagoinut.
• Uudet virheet ovat virheitä joita ei osattu odottaa.

Tutkimuksessa esitettiin kolme hypoteesia:

• Heuristisissa läpikäynneissä löytyy enemmän keskitasoisia ja pieniä ongelmia kuin kognitiivisissa läpikäynneissä.
• Heuristisessa arvioinnissa löytyy enemmän pieniä ongelmia kuin kognitiivisissa läpikäynneissä.
• Heuristiset läpikäynneissä ja kognitiivisissa läpikäynneissä esiintyy vähemmän ei-todellisia virheitä kuin heuristisissa arvioinneissa.
  

Tutkimuksen tulokset

Tutkimuksessa esitetyt hypoteesit kävivät toteen tutkimuksesta saaduista tuloksista. Tuloksista todettiin, että kaikki tutkimusmenetelmät ovat tehokkaita, jos saatavilla on tarpeeksi arvioijia. Toisaalta heuristiset läpikäynnit näyttivät olevan tehokkain menetelmä silloin, kun arvioijia oli vain yksi tai kaksi. Vapaamuotoisella arvioinnilla kuten heuristisella arvioinnilla todettiin löytyvän enemmän keskitason virheitä kuin tehtäväpohjaisilla arviointimenetelmillä, kuten kognitiivinen läpikäynti.

Tutkimuksessa mitattavista ominaisuuksista pätevyys (validity), kattavuus (thoroughness) ja luotettavuus (reliability) saatiin seuraavia tuloksia tutkimusmenetelmistä:

• Heuristinen arviointi näyttää olevan vähemmän pätevä kuin kaksi muuta tutkimusmenetelmää, koska sen avulla löytyi paljon enemmän pieniä ei-todellisia ongelmia.
• Kognitiivinen läpikäynti näyttää olevan vähemmän kattava kuin kaksi muuta tutkimusmenetelmää, koska sen avulla löydettiin vähemmän pieniä ja keskitason virheitä. Lisäksi heuristisen arvioinnin ja heuristiset läpikäyntien todettiin olevan luotettavampia kuin kognitiivinen läpikäynti pienellä arvioija määrällä.
  

Sähköisen kaupankäynnin standardi käyttöliittymä: E-menu järjestelmä

Tutkimus: E-commerce standard user interface: an E-menu system. Shin-Ping Tucker (2008). Industrial Management & data systems, 1009-1029.

Verkkokauppasivujen ongelmaksi on ilmennyt sivujen erilaisuus. Verkkokauppasivujen tekoon ei ole olemassa standardia, jolla niistä saataisiin yhtäläiset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tehdä verkkokauppasivusta helppokäyttöinen, jolloin käyttäjät pääsevät informaatioon käsiksi nopeasti ja vähällä vaivalla. Tutkimuksessa pyritään testaamaan tekoälyn avulla toimivaa standardia navigointivalikkoa, nimeltään E-menu. Navigointityökalun tarkoituksena on parantaa sivuston käytettävyyttä.

Verkkokauppasivustolla on oltava käyttäjäystävällinen ja tehokas navigointi, muuten käyttäjä voi sekaantua, eksyä tai turhautua. Asiakas todennäköisesti lähtee sivuilta alta aikayksikön, jollei navigointi ole kunnossa. Paras työkalu on yksinkertainen navigointipalkki, jonka avulla voidaan siirtyä sivulta toiselle ilman eksymisiä. Standardin navigointijärjestelmän on katsottu parantavan verkkokauppasivustojen käytettävyyttä oleellisesti.

Ratkaisu verkkokauppasivujen navigointiongelmiin voisi olla E-menu järjestelmä. Se toimii käyttäjän ja sivuston välillä keräten tietoja käydyistä sivuista. Tämän analysoinnin perusteella E-menu järjestelmä luo standardin navigointityökalun. E-menu järjestelmän tarkoituksena on luoda samankaltainen navigointijärjestelmä kaikkiin verkkokauppoihin. Alla olevassa kuvassa esiintyy sama sivusto E-menun kanssa ja ilman.


E-menu valikoista löytyy seuraavia perustoimintoja:

1. SiteMap: Valikosta löytyy kaikki sivuilla esiintyvät dokumentit.
2. ContactUs: Valikosta löytyy kaikki sivuilla esiintyvät sähköpostiosoitteet.
3. Privacy: Valikosta pääsee yksityisyys-sivulle.
4. CompanyInfo: Toiminto listaa kaikki sivut, jotka sisältävät tietoa yrityksestä.
5. Help: Toiminto listaa kaikki hyödylliset sivut, joista saattaa olla apua.
6. Search: Etsi-toiminto.
7. Order: Toiminto vie sivulle, jossa voit suorittaa tilauksen.
8. Security: Toiminto vie sivuille, jossa selitetään turvallisuuteen liittyvät seikat.
9. FAQ: Toiminto näyttää usein kysytyt kysymykset.
10. News: Toiminto ohjaa uutis-sivustolle.
11. AffiliateNetwork: Toiminto listaa kaikki yhteenkuuluvat verkostot.

Uuteen E-valikkoon liittyvään tutkimukseen valittiin arvioitavaksi 102 verkkokauppasivustoa, joista kolme valittiin E-menu testiin. Virtualflowers.com, Stupid.com ja Billwadewinemaster.com sivustot testattiin E-menu serverillä ja tulokset olivat lupaavia. E-menu toimi hienosti kyseisillä sivuilla. E-menu lisää jokaiseen sivuun globaalin navigointirakenteen, jota on helppo käsitellä. E-menun ansiosta sivuille pääsee nyt miltä sivustolta tahansa. Navigointivalikon avulla halutulla sivulle pääsee vain yhdellä klikkauksella. E-menu todettiin hyödylliseksi, helppokäyttöiseksi ja nopeasti opittavaksi järjestelmäksi.

Tutkimuksessa tutkittiin myös E-menuun kohdistuvaa muutosvastarintaa teknologian hyväksymismallin avulla. Tuloksista selvisi, että käyttäjät hyväksyvät E-menu järjestelmän hienosti.

E-menu mahdollistaa standardin navigointivalikon luomisen verkkokauppasivustoille. E-menu on tällä hetkellä vasta testausvaiheessa. Prototyyppi osoittaa kuitenkin, että kyseessä on mullistava keksintö, jossa keinoäly toimii käyttäjän puolesta mallikkaasti.