Käytettävyystestauksen avulla etsitään ongelmia järjestelmästä tarkkailemalla käyttäjän toimintaa järjestelmän parissa. Testitilanteessa käyttäjä suorittaa hänelle annettuja tehtäviä tarkkailijan ohjeiden mukaan ja kertoo samalla ääneen mitä on tekemässä.
Ongelmat ilmenevät monella eri tavalla käytettävyystestauksen aikana. Käyttäjä voi esimerkiksi ihmetellä jotain näytöllä näkyvää asiaa, tehdä vääriä valintoja tai joutua etsimään toimintoja. Testissä tulee esiin pienetkin ongelmat, jotka ilmenevät käytön yhteydessä sekä myös sellaiset ongelmat joita käyttäjä ei itse tajua ongelmiksi esimerkiksi kiertotiet joihin käyttäjä turvautuu järjestelmän antaman huonon ohjeistuksen takia. Järjestelmän ongelmakohtien etsimessä auttaa käyttäjän ääneen ajatteleminen näin ymmärretään mitä käyttäjän mielessä liikkuu ja samalla se auttaa löytämään ongelmakohdan järjestelmässä.
Jotta testaus onnistuisi mahdollisimman hyvin, tulee valittavan testihenkilön vastattava järjestelmän normaalia käyttäjää. Myös annettujen tehtävien tulee vastata tehtäviä joita muutenkin järjestelmällä tehtäisiin. Testitehtävät voivat olla yksityiskohtaisesti määriteltyjä tai vapaammin toteutettu skenaarioiden määrittely, jossa käyttäjälle kuvataan taustatilanne, jota lähtökohtana pitäen hän saa tehtäväkseen miettiä myös niitä asioita, jotka tehtävän ratkaisussa vaikuttavat.
Testaus yleensä tapahtuu laboratoriossa, siksi onkin tärkeää saada käyttäjä aluksi rentoutumaan vaikka esittelemällä laboratorion laitteistoa. Testitilanteen videointi voi jännittää käyttäjiä, mutta siitä on suuresti hyötyä myöhemmin muun muassa ongelmien analysoimisessa. Testissä käyttäjälle annetaan tehtävä kerrallaan suoritettavaksi esimerkiksi paperilapulla. Tärkeää on ettei testin havainnoija/tarkkailija saa auttaa pulaan joutunut käyttäjää testitilanteessa, ennen kuin on aivan välttämätön eteenpäin pääsemiseksi. Loppuhaastattelussa palataan käyttäjän kanssa vielä niihin ongelmakohtiin joita ilmeni testi aikana. Loppuhaastattelu voidaan myös suorittaa kyselylomakkeella.
Käytettävyystauksia voi suorittaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa järjestelmän kehitystä esimerkiksi paperiluonnoksilla. Testauksen kohde voi myös vaihdella ohjelmista laitteisiin. Testauksen etuna on, että testiin voidaan pyytää useita käyttäjiä vertailu kelpoisen aineiston saamiseksi. Testauksen huonona puolena voidaan pitää tulosten analysoimisesta aiheutuvaan suurta työmäärää.
--> Artikkeli
Miten käytettävyystestausta tehdään Suomessa? Onko Suomi edellä kävijä vai tuleeko perässä? Itse törmäsin käytettävyystestaukseen pari vuotta sitten, ja silloinkin puhuttiin laboratoriokokeista. Onko noista kokemuksia, ja kuinka ne yleensä tapahtuvat?
VastaaPoistaAika tieteelliseltä kuullostaa tuo käytettävyystestaus kaikkine laboratorioympäristöineen ja videointeineen... Kuinkahan moni firma oikeasti testaa kotisivujaan tällaisin menetelmin? Tuo on kyllä totta, että koekäyttäjän pitäisi olla mahdollisimman tavallinen tarmo jotta saataisiin selville miten keskivertokäyttäjä selviää sivustolla.
VastaaPoistaKärsisiköhän tulokset tosiaan jos käyttöympäristö olisikin tavallinen arkiympäristö? Tuo laboratorio-kohta pomppasi itselläni ainakin silmään. Esimerkiksi teollisessa muotoilussa ja tuotekehittelyssä on erityisen tärkeää tehdä havainnointi autenttisessa ympäristössä. Eihän laboratoriossa välttämättä törmää samoihin käyttöliittymän ulkoisiin ongelmiin kuin todellisessa elämässä ehkä törmäisi. En sitten tiedä kuinka merkityksellistä se tällaisen tutkimuksen kannalta olisikaan :)
VastaaPoista