Internet-sivustojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät.

Tutkimukset:

Tarafdar Monideepa & Jie Zhang (2005). Analyzing the Influence of Web Site Design Parameters on Web Site Usability1. Information Resources Management Journal 18:4, 62–80.

Michael Pearson, Ann Pearson & David Green (2007). Determining the importance of key criteria in web usability. Management Research News 30:11, 816–828.


Kummassakin artikkelissa on hyvin samankaltainen näkemys käytettävyyden tärkeydestä Internet-sivustoilla. Hyvin suunnitellut käyttäjäystävälliset sivustot lisäävät sivuston kävijämäärää ja antavat vahvan kuvan asiakassuuntautuneisuudesta sekä asiakaspalvelukeskeisyydestä. Tutkimuksissa todetaan myös, että heikosti suunnitelluilla sivustoilla neljäkymmentä prosenttia negatiivisen kuvan saaneista asiakkaista ei palaa sivustolle uudestaan. Tähän lukeutuvat muun muassa selailijat, jotka eivät löydä sivustolta nopeasti haluamaansa tietoa ja tästä syystä vaihtavat helposti toiselle sivustolle. Forrester research -tutkimusyhtiö arvioi, että viisikymmentä prosenttia mahdollisista ostotapahtumista ei toteudu, koska asiakkaat eivät löydä haluamaansa tuotetta, palvelua tai tietoa sivustolta.

Käytettävyyden tärkeyteen on vaikuttanut suuresti kasvava sähköinen kaupankäynti. Yhdysvaltojen kauppaministeriön arvion mukaan vuonna 2005 Internetissä tapahtuvan kaupan odotusarvo oli 143,2 miljardia dollaria, joka olisi kasvua edeltävään vuoteen 22 prosenttia. Lisäksi yritysten kannalta on todettu, että sivuston käytettävyyden huomioon ottaminen vähentää yrityksen sivuston kehitys-, tuki- ja ylläpitokuluja. Jakob Nielsen onkin todennut, että yritysten tulisi sijoittaan kymmenen prosenttia kehitysbudjetistaan käytettävyyteen.

Mitkä asiat sitten vaikuttavat käytettävyyteen? Artikkeleissa tehdyt tutkimukset painottuvat useamman aikaisemman käytettävyyttä tutkineen asiantuntijan (mm. Nielsenin, Palmerin, Agarwalin, Venkateshin, Pearsonin ja McKinneyn) päätelmiin ja heidän löytämiinsä tekijöihin, joiden avulla käytettävyyttä voidaan mitata. Tarafdarin ja Zhangin tutkimuksessa mitattavat tekijät olivat sivustojen informaatiosisältö, navigoinnin helppous, latausaika, muunneltavuus, personointi, turvallisuus, saavutettavuus ja helppopääsyisyys. Informaatiosisältö käsittää organisoidun tiedon ja informaation, jotka sivusto tarjoaa käyttäjälle. Navigoinnin helppous sisältää linkit, graafisen suunnittelun, sivun asettelun eli pääkomponentit, jotka vaikuttavat sivujen käyttämiseen ja siellä liikkumiseen. Latausaika on järjestelmän vastausaika käyttäjän toimintoon, johon vaikuttaa Internet-yhteyden nopeus, selain, palvelimet ynnä muut seikat. Muunneltavuus ja personointi tarkoittavat mahdollisuutta muuntaa sivustoja omiin tarpeisiin sopiviksi näytettävän tiedon ja esitystavan suhteen. Turvallisuus koostuu käyttäjien kokemasta turvallisuuden tunteesta sivustoilla, muun muassa henkilökohtaisten tietojen salassapidon. Saavutettavuus ja helppopääsyisyys tarkoittavat käyttäjän mahdollisuutta päästä sivustoille toteuttamaan haluamansa toiminnot eli sivustojen toimivuus. Käyttäjän kokemia ongelmia voivat olla esimerkiksi toimimattomat sivut tai linkit.

Pearsonin ym. tutkimuksen mitattavat tekijät olivat navigointi, muunneltavuus, personointi, latausaika, helppopääsyisyys ja helppokäyttöisyys. Helppokäyttöisyydellä tarkoitetaan kuinka yksinkertaisesti ja vähällä vaivalla käyttäjä pystyy toteuttamaan haluamansa toiminnon. Tutkimuksessa tutkittiin myös sukupuolen vaikutusta mitattaviin tekijöihin. Tuloksissa huomattiin, että sukupuoli vaikuttaa kahteen käytettävyystekijään; navigointiin ja helppokäyttöisyyteen. Naiset antoivat suuremman painotuksen kyselyissä näille tekijöille kuin miehet.

Tutkimuksista selvisi, että suurimmat käytettävyyteen vaikuttavat tekijät olivat informaation sisältö, navigointi ja helppokäyttöisyys. Molempien tutkimusten kyselyissä navigointi ilmeni merkittäväksi tekijäksi käytettävyyden kannalta, mikä ei ole suuri yllätys ottaen huomioon toimimattomien linkkien ja huonon asettelun vaikutuksesta käytettävyyteen. Tutkimuksissa huomattiin, ettei muunneltavuudella ja personoinnilla ole merkittävää vaikutusta käytettävyydelle. Niiden huomattiin jopa haittaavan käytettävyyttä tilanteissa, joissa käyttäjältä vaadittiin paljon tietoja sivustojen saamiseksi käyttäjän haluaman kaltaiseksi.

Tarafdarin ja Zhangin tutkimuksessa tutkimustulosten perusteella ehdotetaan kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin suunniteltaessa tai parannettaessa sivustojen käytettävyyttä:

• Navigoinnissa tulisi kiinnittää huomiota selkeisiin linkkeihin, joiden avulla käyttäjän on helppo liikkua sivustolla. Mahdollisuus sisällöllisiin linkkeihin, kuten nuolien eteen- ja taaksepäin -toiminnot auttavat käyttäjää ymmärtämään, missä kohdassa hän on aikaisemmin ollut ja mihin hänellä on mahdollisuus mennä. Yhtenäinen kokonaiskuva sivuston rakenteesta auttaa käyttäjää ymmärtämään sivujen välistä linkitystä ja pääsemään nopeasti haluamansa tiedon luo.
• Informaatiosisällössä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että tieto on ajan tasalla ja olennaista. Multimediaelementtejä on käytettävä siten, että ne lisäävät tiedon merkittävyyttä, mutta eivät häiritse käyttäjää. Toimimattomat linkit tulee poistaa.
• Latausaikaan ja saavutettavuuteen tulisi kiinnittää huomiota laitteiston toimivuudessa (esim. palvelimien tekniikka). Tietokantojen toimivuus ja riittävät verkkoyhteydet ovat myös olennaisia tekijöitä. Multimediaelementtien, kuten flashien käyttöä tulee käyttää harkiten, koska ne pidentävät latausaikoja.
• Personoinnissa ja muunneltavuudessa tulisi minimoida kerättävien tietojen määrä käyttäjältä, ja mahdollistaa eri tasoisia vaihtoehtoja personointiin ja muunneltavuuteen.
• Turvallisuudessa on tärkeää minimoida ylimääräiset tehtävät, joita käyttäjän tulee tehdä sitä lisätäkseen. Käyttäjää ei siis pidä pakottaa muistamaan useita eri salasanoja, vaan suunnittelussa tulee selvittää tapoja, joilla toimintoja voidaan automatisoida.